5 askelta päästöraportin tekemiseen
Päästöraportoinnin tärkeys on tässä kohtaa opasta jo tullut selväksi. Mutta miten raportti tulisi käytännössä laatia? Alla on viisi vaihetta, joita organisaatiosi voi noudattaa:
1. Päätä, kuka on vastuussa päästöraportoinnin laatimisesta
Aluksi on päätettävä, kenen tehtävänä on laatia nämä raportit yrityksessäsi. Alla on lueteltu joitakin vaihtoehtoja ja selitys jokaisesta lähestymistavasta:
Vastuullisuus/TS-organisaatio
Tällä ryhmällä on tiedot kaikista organisaation ESG-aloitteista ja -raporteista. He ovat tietoisia yrityksen kasvihuonekaasupäästöistä ja niiden aiheuttajista. Tietyt henkilöstöä koskevat tiedot, kuten työmatkat ja liikematkustusta koskevat tiedot, eivät kuitenkaan välttämättä ole heidän käytettävissään, sillä ne ovat yleensä taloushallinnon tai henkilöstöhallinnon hallussa. Tietyt tietoryhmät saattavat puuttua tätä menetelmää käytettäessä, joten tarkan päästöraportin laatiminen voi olla vaikeaa.
Taloushallinto
Toisin kuin vastuullisuusosastolla ja TS-organisaatiolla, taloushallinnolla on pääsy kaikkiin yrityksen liiketoimintakustannuksiin kussakin toimipisteessä, tehtaalla, osastolla tai laitoksessa. Taloushallinnolla voi silti olla vaikeuksia laatia päästöraportti, koska heillä ei ole kokonaiskuvaa siitä, mitä CO2ekv-päästöjä yrityksen Scope 1, 2 ja 3 -päästöistä voi aiheutua, eikä heillä ole oikeita päästökertoimia tai GWP-arvoja laskentaprosessin aikana käytettäväksi (tästä lisää aivan kohta!).
Vastuullisuus/TS-organisaatio ja taloushallinto
Kun molemmilta osapuolilta saadaan tietoja, vastuullisuuden parissa työskentelevät ja TS-organisaatioon kuuluvat voivat yhdessä taloushallinnon kanssa muodostaa tarkan kuvan kasvihuonekaasupäästöistä. Vastuullisuus/TS-organisaatio voi tarjota asiantuntemustaan ja tietämystään taloushallinnolle, jolla on tarvittavat taidot ja lisätiedot työntekijöistä/yrityksestä tarkkojen laskelmien tekemiseen.
Suosittelemme viimeisen lähestymistavan käyttöä mahdollisimman tarkan päästöraportin mahdollistamiseksi. Jos teillä ei ole käytössänne vastuullisuustiimiä, harkitkaa ulkopuolisen kestävän kehityksen analyytikon tai konsultin hyödyntämistä EcoOnlinen kautta.
2. Päätä päästöraportoinnin laajuudesta ja viitekehyksestä
Kun tarvittavista sidosryhmistä on sovittu, on päätettävä, mitkä toiminnot tulee sisällyttää päästöraporttiin.
GHG-protokollassa korostetaan kahta lähestymistapaa, joista valita. Mikäli yritys aikoo raportoida ainoastaan EU CSRD:n mukaan, valitaan nk. operatiivinen määräysvalta (ESRS 1-6).
Osakepääoma
Tässä lähestymistavassa otetaan huomioon sellaisten toimintojen päästöt, joissa yhtiöllä on omistusosuus. Jos esimerkiksi yrityksen tilat sijaitsevat rakennuksen tietyssä kerroksessa ja yritys omistaa 10 prosenttia rakennuksesta, yritys raportoi 10 prosenttia rakennuksen kasvihuonekaasupäästöistä.
Operatiivinen määräysvalta (CSRD)
Tässä yleisemmässä lähestymistavassa kasvihuonekaasupäästöt sisällytetään niihin toimintoihin, jotka ovat yrityksesi hallinnassa joko toiminnallisesti tai taloudellisesti. Tätä vaihtoehtoa käytetään ESRS-standardien mukaisessa raportoinnissa.
Kun olet päättänyt lähestymistavasta ja raportoinnin laajuudesta, on aika perehtyä valittuun viitekehykseen tai standardiin. EU:ssa kestävyysraportointi tehdään ESRS-standardien mukaan mutta on myös hyvä olla edes tietoinen muista viitekehyksistä, kuten SECR Iso-Britanniassa, SEC Yhdysvalloissa ja vapaaehtoiset kehykset kuten TCFD ja CDP.
3. Kerää kaikki tarvittava data
Kun lähestymistavasta ja sovellettavasta viitekehyksestä on päätetty, tarvittava data pitää kerätä. Monesti dataa saattaa olla monella eri osastolla organisaation sisällä sekä toimitusketjussa, joten tiedon määrä voi yllättää ensimmäistä päästöraporttia tekeviä. Varmista kuitenkin, että saat kaikki tarvittavat tiedot työmatkoista ja sähkölaskuista aina siihen, millä työntekijät kulkevat päivittäin töihin ja paljonko jätettä toimipisteissä tuotetaan.
Kerää myös kaikki organisaatioosi liittyvät Scope 1-, 2- ja 3-päästöt. Näistä päästöistä Scope 1 ja 2 -päästöt löytyvät muun muassa sähkölaskuista, ajoneuvojen polttoainekustannuksista sekä eri prosessien lämmitykseen, viilennykseen, ilmastointiin ja höyryyn liittyvistä kustannuksista.
Scope 3-päästöistä raportointi on myös osa CSRD:n kokonaisuutta ja sen kaikkia 15 alaluokkaa varten on kerättävä tietoja eri tavoin. Esimerkiksi liikematkustuksesta aiheutuvat päästöt saadaan yleensä tietoon organisaation kulunseurannan järjestelmistä ja toimitusketjussa tapahtuvista toimituksista ja jakeluista syntyvät päästöt suoraan alihankkijoilta.
4. Tee tarvittavat päästölaskelmat
Kun kaikki tiedot on kerätty, on aika tehdä tarvittavat päästölaskelmat. Tässä vaiheessa on hyvä olla tarkkana yksiköiden kanssa, sillä ne saattavat erota toisistaan. Esimerkiksi sähkölaskusi voi olla joko kilowattituntina (kWh) tai gigajouleina (GJ). Muista myös, että sähköntuotannon kaltainen toimintatyyppi voi tuottaa useampaa kuin yhtä kasvihuonekaasua mutta kaikista päästöistä on kuitenkin raportoitava.
Seuraavaksi on aika muuntaa arvot kasvihuonekaasupäästöiksi. Tässä esimerkissä käytämme Iso-Britanniassa sijaitsevan yrityksen maakaasulaskua. Yrityksen lasku on tässä kuussa 11 737 kuutiometriä (m³). Tämä laskusta löytyvä määrä on kerrottava päästökertoimella. Päästökertoimella määritellään, kuinka paljon tiettyä kasvihuonekaasua vapautuu tietyn toiminnan yhteydessä. Päästökerroin ilmoitetaan yleensä suhteessa kasvihuonekaasun yksikön ja organisaation toiminnan. Esimerkiksi kulutetun sähkön päästökerroin on CO₂/kWh. Nyt takaisin esimerkkiin. Mainitsimme jo, että yrityksen maakaasulasku on 11 737 m³. Maakaasun käytöstä syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä ovat hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi. Jokaiselle kaasulle on oltava oma päästökerroin. Nämä tiedot saadaan joko paikallisilta palveluntarjoajilta tai valtion laitoksilta (Suomessa Energiavirastolta). Kaikki seuraavat päästökertoimet ovat keskimääräisen brittiläisen verkon* mukaisia:
CO₂:n päästökerroin = 2 034.37g CO₂/m³
CH₄:n päästökerroin = 0.1096g CH₄/m³
N₂O:n päästökerroin = 0.0035906g N₂O/m³
Seuraavaksi pitää muuttaa maakaasulasku kasvihuonekaasupäästöiksi. Tämä tehdään kertomalla laskusta saadun maakaasun kokonaismäärän valitulla päästökertoimilla.
11,737 m³ x 2,034.37g CO₂/m³ = 23 877 400.7g CO₂
11,737 m³ x 0.1096g CH₄/m³ = 1 286.37g CH₄
11,737 m³ x 0.0035906g N₂O/ m³ = 42.14g N₂O
Tässä kohtaa olemme laskeneet paljonko kasvihuonekaasupäästöjä on syntynyt yrityksen käyttämästä maakaasusta. Tiedot ovat kuitenkin kolmessa eri mittayksikössä ja päästöraportointia varten ne tulee muuntaa yhteen yksikköön. Tämä tehdään GWP-arvojen avulla. GWP, eli Global Warming Potential, ovat jokaiselle kasvihuonekaasulle luotuja suhteita, jotka kertovat kuinka paljon kaasu lämmittäisi planeettaa sadan vuoden ajan verrattuna hiilidioksidiin (joka laskelmien helpottamiseksi on saanut arvon 1).
Tämän sivun esimerkkitapauksessa on kolme kaasua, jotka pitää muuntaa GWP-arvojen kautta yhteen mittayksikköön. On huomioitava, että GWP-arvot elävät hieman — tämän oppaan kirjoitushetkellä viimeisimmät GWP-arvot löytyvät IPCC-panelin kuudennesta arviointiraportista.
Mikäli aiempia päästöraportteja on tehty vanhemmilla GWP-arvoilla, on syytä jatkaa niiden käyttöä vertailukelpoisuuden varmistamiseksi.
Tässä ovat tämän esimerkkitapauksen laskelmiin tarvittavat GWP-arvot:
CO₂:n GWP = 1
CH₄:n GWP = 29.8
N₂O:n GWP = 273
Otetaan siis tulokset, jotka saimme kertomalla ne edellä mainituilla päästökertoimilla, ja kerrotaan ne vastaavalla GWP-arvolla. On helpompaa muuntaa arvot tonneiksi, jotta saataisiin kaikki arvot samaan mittayksikköön — hiilidioksidiekvivalenttitonniksi (tCO₂e).
23,877,400.7g CO₂ or approx. 24 tonnes x 1 = 24 tCO₂e
1,286.37g CH₄ or approx. 0.001286 tonnes x 29.8 = 0.0383228 tCO₂e
42.14g N₂O or approx. 0.00004214 tonnes x 273 = 0.01150422 tCO₂e
Kaikki arvot ovat samassa yksikössä, voimme siis laskea ne yhteen, jolloin saadaan kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisarvo (tCO₂e).
24 tCO₂e + 0.0383228 tCO₂e + 0.01150422 tCO₂e = 24.04982702 tCO₂e
Eikö ollutkin helppoa? Olemme nyt laskeneet kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisarvon (tCO₂e) sivun alussa mainitusta alkuperäisestä maakaasulaskusta. Tämä laskentatapa on toistettava jokaisen yrityksesi Scope 1-, 2- ja 3-päästöjä aiheuttavan toiminnon osalta yrityksen toiminnan kokonaiskasvihuonekaasupäästöjen selvittämiseksi.
5. Lähetä päästöraportti
Kun kaikista organisaation päästöt on saatu lisättyä raporttiin, päästöraportti voidaan todeta olevan valmis ja se voidaan lähettää eteenpäin. Tämä edellyttää kuitenkin, että tiedot on varmennettu kolmannen osapuolen toimesta.
Mikäli yrityksesi kuuluu CSRD:n vaikutuspiiriin (voit tarkistaa asian meidän ilmaisesta työkalusta täältä), päästöraportointi on vain osa lopullista kestävyysraporttia. Se on kuitenkin loistava alku ja valtaosalle yrityksiä olennainen osa kestävyysraporttia.
*Nämä luvut saattavat olla vanhentuneita riippuen siitä, milloin luet tätä opasta.