Päästöraportoinnin 5 yleisintä sudenkuoppaa
Hyvä ja ilmainen tapa tehostaa päästöraportointia ja sen prosesseja on oppia muiden virheistä. Alla on lueteltu 5 yleistä virhettä, jotka ovat vastuullisuuden asiantuntijoidemme mukaan helposti vältettävissä:
1. Liian myöhään aloittaminen
Ensimmäinen yleinen virhe on ajatella, että kaikki tiedot voidaan kerätä lyhyessä ajassa. Organisaation kaikkia Scope 1, 2 ja 3 -päästöjä koskevien tietojen keräämisen on oltava tiimityötä, sillä tiedot kerätään organisaation eri osa-alueilta. Esimerkiksi talousosastolla on tietoa liikematkakuluista koko vuoden ajalta, kun taas henkilöstöhallinnolla voi olla tietoa siitä, millä liikennemuodolla työntekijät kulkevat päivittäin töihin. Näiden tietojen kerääminen eri lähteistä vie aikaa, varsinkin jos sopivia prosesseja ei ole luotu.
Kaikkien näiden tietojen keräämiseen menee useita viikkoja, joten aloittaminen kuukautta ennen määräajan päättymistä johtaa lähes aina epäonnistumiseen. Tämä yleinen virhe voidaan välttää aloittamalla ajoissa ja keräämällä kaikki tarvittavat tiedot useita kuukausia (ei viikkoja) ennen määräaikaa.
2. Epätarkan datan kerääminen
Toinen vältettävä sudenkuoppa on epätarkkojen tietojen kerääminen. On esimerkiksi virheellistä käyttää toimialan viitearvoja tai yrityksen liikevaihtoa sen sijaan, että käytettäisiin arvoja, jotka edustavat organisaation todellisia toimintatietoja. Lisäksi joskus organisaatiot, jotka eivät ole antaneet itselleen tarpeeksi aikaa (ensimmäinen virhe), kiirehtivät ja tekevät oletuksia tietyistä arvoista. Muistatko vielä aiemman kappaleen, jossa käsiteltiin avoimuutta ja jäljitettävyyttä? Kaikkein pahinta on keksiä arvoja, sillä niitä ei voida todistaa ulkopuoliselle tarkastajalle laskelmien tai päästökerrointietokantojen avulla.
Kuten aiemmin totesimme, on myös tärkeää varmistaa, että käytössä ovat ajantasaisimmat päästökertoimet ja oletukset. Väärät arvot voivat myös johtaa epätarkkoihin tietoihin ja epätarkkaan raporttiin, joten on hyvä tarkistaa nämä arvot kahdesti ennen laskelmien aloittamista.
Lopuksi kannattaa pyytää eri ryhmän jäseniä tarkistamaan tiedot ja laskelmat. Inhimilliset virheet voivat aiheuttaa ongelmia tietyissä aineistoissa, joten toisen tai kolmannen silmäparin mukanaolo laskelmissa ei ole koskaan huono ajatus.
3. Viitekehysten ohjeiden unohtaminen
Jotkin yritykset yrittävät laatia kasvihuonekaasuraporttinsa noudattamatta erityistä kehystä. Suomessa useimmat yritykset tekevät raporttinsa CSRD:n pohjalta, joten tästä ei muodostu niin suurta ongelmaa. On silti hyvä pitää mielessä, että ESRS-standardien datapisteet ja tiedonantovelvoitteet ovat melko tarkkoja ja että suurin osa tarvittavista tiedoista löytyy standardeista.
Jos yritys kuitenkin haluaa raportoida myös muiden viitekehysten perusteella tai jos se toimii Iso-Britanniassa tai Yhdysvalloissa, muita viitekehyksiä voi olla tarpeen harkita (esim. TCFD, SECR tai SEC). On suositeltavaa valita viitekehys organisaation alueellisen sijainnin perusteella.
On virhe olla noudattamatta jotakin näistä kehyksistä, koska silloin sijoittajat eivät saa tarkkaa tai standardoitua kuvaa päästöistä erityisten alueellisten ohjeiden mukaisesti. Se myös vaikeuttaa sekä organisaation että sen sijoittajien edistymisen tai päästötrendien seuraamista ajan mittaan, koska raportteja laadittaessa saatetaan noudattaa eri viitekehyksiä.
4. Organisaation rakenteen väärinymmärtäminen
Toisinaan kasvihuonekaasuraporttien laatimisesta vastaavat keskeiset sidosryhmät eivät täysin ymmärrä yrityksen rakennetta. Tämä voi johtaa siihen virheeseen, että esimerkiksi tietyt muissa maissa sijaitsevat toimipaikat tai laitokset unohdetaan kokonaan raporteista, mikä tietenkin johtaa epätäydelliseen kuvaan organisaatioiden päästöistä.
On tärkeää tietää tarkalleen, missä kaikki organisaation toiminnot sijaitsevat ja mitä jokaisessa toimipisteessä on mitattava. Nämä tavoitteet tulee asettaa ennen tietojen keräämistä. Tässä kohtaa vastuullisuusosasto tai TS-organisaatio (tai molemmat yhteistyössä) voivat auttaa määrittämään tarvittavat Scope 1, 2 ja 3 -tiedot, jotka tarvitaan jokaisesta toimipaikasta.
5. Vain CO2:n kerääminen ja mittaaminen
Kuten aiemmin todettiin, ilmakehän lämpötilan nousun aiheuttajia on useita kasvihuonekaasuja. Vaikka hiilidioksidi muodostaa suurimman osan kasvihuonekaasupäästöistä, useimmat kehykset (CSRD mukaan luettuna) edellyttävät tietoja kaikista päästöistä hiiliekvivalentteina (CO₂e).
Otetaan esimerkiksi metaani (CH₄). Metaani ei säily ilmakehässä pitkään, mutta se sitoo lämpöä paremmin kuin hiilidioksidi. Itse asiassa metaanin vaikutus ilmakehään on 29,8 kertaa suurempi kuin hiilidioksidin. Typpioksidi, toinen kasvihuonekaasu, voi säilyä ilmakehässä yli 100 vuotta, ja sen lämmitysvaikutus on 273 kertaa suurempi kuin hiilidioksidin. Tämän vuoksi on tärkeää ottaa huomioon kaikkien kasvihuonekaasujen päästöt yrityksen kokonaispäästöjen selvittämiseksi.